Camp Finland ja day off

Tsidii. Team Finland ei siirtynyt tänään Psaltoulta lainkaan kouluun (from HELL!!!). Tämä sen vuoksi, että joudutaan mennä jälleen tapaamaan tohtoria aikaisin aamulla. Tai siis nyt. Kunhan loput Team Finlandista heräilevät. Vähän harmi, kun ei päästy kouluun (tuli niin ikävä jo niitä kulkukoiria...), mutta noh, huomenna sitten uusi yritys. :) Huomenna nähdään myös meidän oma rofessoori klo 13. Mutta luultavasti joudun ainakin itse mennä sitä ennen hieman markkinointia opiskelemaan.

Eilen illalla, kun käytiin tohtorilla. Oli jännittävä kokemus. Vastaanotto oli kerrostaloasunnossa. Missä ei sinänsä ole mitään erikoista... Odotustilassa oli noin kymmenkunta ihmistä, kullakin paksu paperinivaska kätösissään. Mitään tietokoneita ei näkynyt missään ja odottavat ihmiset selostivat kukin vuorollaan pumaskansa kanssa vastaanottoapulaiselle. Vastaanottoneiti kirjoitteli kunkin pumaskaan asioita ja tyypit häipyivät vuorotellen. Pääteltiin älykkäillä pikku aivoillamme, että kyse täytyi olla potilastietojen rekistertöimisestä. Eli tämä pumaska korvaa sen, kun Suomessa terveydenhoitohenkilöt naputtelevat tietokoneelle käytetyt lääkkeet, saadut ja saamattomat rokotteet ja mitä on milloinkin mihinkin vaivaan määrätty. Käyhän se toki näinkin.
Itse rouva Lääkäri oli mukava. Hän oli pukeutunut arkivetimiinsä, pitkä ja paksu musta tukka oli valtoimenaan vapaana... Sormukset ja korut näkyivät olevan käytössä, eikä rouva Lääkäri ollut ottanut niitä pois työpäivän ajaksi.
Mää oikeasti haluan nähä, minkälaista siellä laboratoriotiloissa on, kunhan tästä päästään liikkeelle ensin..

Tänään ei sitten sen kummempia suunnitelmia vielä ole. Paitsi että haluan nyt sinne salille oikeasti. Tänään siis urheilemaan!:)

Suski kuittaa ja valmistautuu alkavaan päivään pelonsekaisin tuntemuksin..

Back to the school

Tänään se sitten oli. Ensimmäinen virallinen tapaaminen. Huomenna ajattelin mennä ja osallistua oikein tunneillekin. Meidän koulu on varsin ihana. Kaikki ovet ovat ilmeisesti auki yötä päivää, sillä käytävät ovat sen näköisiä. Lehtiä, roskia ja jotain määrittelemättömiä eritteitä on pitkin poikin. Näyttää siis siltä, ettei sitä ole siivottu ihan hetkeen. Kaikkialla leijuu paksu tupakansavu. Kulkukoirat juoksentelevat käytävillä kerjäämässä makupaljoa opiskelijoilta. Käytävillä myydään myös kaikenlaista krääsää..esim. cd tai dvd-piraatteja.Myös itsetehtyjä koruja tms. on tarjolla.

En oikeesti liiottele yhtään.

Bussimatka koululle kestään noin tunnin. Hyvällä säkällä. Bussit ovat aivan täynnä. Tänään kun tultiin kotiin, niin bussi oli niin täynnä, ettei päästy ulos oikealla pysäkillä. Näin kävi myös parille muulle matkustajalle. :D Oikeastaan se oli aika huvittavaa. Mutta voin kertoa, ettei se varmasti tule aina olemaan huvittavaa, kun et pääse liikkumaan senttiäkään aivan täydessä -non airconditional- bussissa. Ja ei, ikkunan avaaminen ei hirveästi auta, koska ilma on aivan täynnä pakokaasuja keskustan alueella päivällä, kun joku miljoona ihmistä yrittää liikkua paikoista toiseen.

Voin kertoa, että kaipaan nyt Suomea aika paljon. Ja haluaisin olla raikkaassa ilmassa ja ulkona reippailemassa ja Mikon kainalossa! Mutta oon 4000 kilometrin päässä raikkaasta ilmasta ja luonnosta ja Mikosta ja kodista. Hip hei! Okei, on mulla oikeesti ihan hyvä asenne. Huomenna taas kouluun (from HELL!) :D:D

Suski kuittaa. HEiJ På Dig..

Houston, we have a problem...

Tittidididii! Pari päivää sitten kun tultiin kämpille löydettiin keittiöstä pieni kaveri. Pieni, koppakuoriaista muistuttava kaveri oli kullanvärinen ja pirun nopea jaloistaan! Vapautettiin se autuaammille kipittelymaille asiaa sen kummemmin miettimättä. Noh. Seuraavana päivänä huomattiin toinen samannäköinen kaveri keittiössä katon rajassa. Jätettiin se sinne hengailemaan, koska tyyppi vaikutti rauhalliselta eikä alkanut riehua. Samana iltana, kun tultiin kotiin löydettiin vessasta ja keittiöstä jälleen samanmoiset kaverit. Tällä kertaa listittiin kumpikin ja ruvettiin siinä sitten tuumia, että mitäköhän ötököitä nää on ja että "Eihän ne voi olla torakoita, koska nää on tälläsiä pieniä" Googleen. Ja kyllä vain. Torakoitahan ne kuitenkin ovat! :D Eli meillä nyt on hieman hankaluuksia, sillä torakkaahan ei saisi liiskata, koska niitä tulee teurastuksen jälkeen vain lisää ja lisää. Noh, seuraavat kaverit listittiin hiuslakalla ja Raidilla jonka jälkeen heitettiin ne pihalle. Raakaa, mutta minkäs teet. Eilen nähtiin vielä yksi siivouskomerossa. Ei saatu sitä kiinni. Eeva yritti myöhemmin illalla yllättää tuon siivouskomerossa asuvan pirulaisen, mutta se ei näyttäytynyt..Siellä se vaanii.... Nämä pienet paholaisen kätyrit osaavat myös lentää lyhyitä matkoja, mikä tekee niistä entistä ällöttävämpiä! Y-Ä-K.

Kurkkukipu alkaa vähän hellittää. Johtuneeko eilisestä Sangrian nauttimisesta..;) Todennäköisesti ei. Haettiin tuosta lähimarketista 1,5 litran leka Sangriaa ja mentiin Eevan kans tsekeille iltaa istumaan. Kotimatkalla haettiin pizzaa; nam nam. Pauliina vielä vähän kipeenä, joten jäi kotiin vahtimaan torakoita.

Huomenna pitäis aloittaa koulu ja mennä salillekin vielä! Eli parempi olis, jos olis kurkku parantunu huomiseen mennessä! Ei ikinä päästä aamulla pystyyn klo 8! Tänäänki nukuttiin yhteentoista...;D Onneks ens viikolle on luvattu parempaa säätä, alkaa hiukan tympiä tää vesisade ja harmaus. Suomessa vesisade on paljon kivempaa! Ja nyt kun siellä on niin nättiäkin..ruska ja ihana syksy. Täällä on vaan harmaata ja isoja taloja ja katuja. Siinäpä se. :D Ootan NIIN, että pääsen kotiin nauttimaan ihanasta raikkaasta ilmasta, luonnosta ja hiljaisuudesta...aaah..:))

Okei, on täälläkin mahtavaa, mutta kotia ei mikään voita. <3 :)

------
And now little bit english, if someone doesn't understand any finnish..;))

We have a problem! We have some little friends in our flat: cockroaches! YEP! And we don't know how to get rid of them...hmm..We have been trying to kill them without crushing them..The best way is to put hairspray on them! That'll do it! But u have to catch them first, they are so damn quick! :D

There has been some sickness in the air in the Finnish Camp. Me and Pauliina have been not so well in couple of last days..:( Hope we'll get better, 'cause the school is starting tomorrow!!Yeeeeekk!

And I'm missing Finland 'cause it's raining here. Everything is so gray and cold and boring..:< There is so beautiful autumn colors in Finland now..and I miss it really bad! Just cannot wait to get back home...in the fresh air, beautiful nature and silence..aaah..:))) Okey, I love being here also, but there is no place like home!;))

------

Suski kuittaa tällä erää ja jatkaa sateisen sunnuntain viettoa Salonicassa...Hejdo!

Tuskaista

Tulinpa sitten kipeäksi yhtäkkiä. Illalla tuntui vähän heikolta ja nyt aamulla olikin sitten kurkku ihan järjettömän kipeä :( Myös korvaa hieman särkee, joten tilanne ei vaikuta nyt yhtään hyvältä. Toivon mukaan tämä menee ohi.

Väsyttää myös uskomattoman paljon, koska valvoinkin sitten tosi myöhään, ku piti puhua puhelimes oman hellun kanssa ;) Tai siis mullehan tuli eilen illalla kamala surkuttelu/koti-ikäväkohtaus ja tuntui kamalalta sen Kauhajoen -jutun takia. Joten Mikko sai lohduttaa mua puhelimitse. Nyt sit väsyttää, koska aamulla piti tavata mun professori A.T.E.I.sta eli siis mun koulusta. Onneks tämä herra oli varsin mukava ja leppoisa tapaus. Kouluun tarvii siis mennä vasta 29 päivä, eli sitä odotellessa.

Sää on surkea tällä hetkellä! Eilen iltapäivällä alkoi vesisade ja sataa edelleen. Luultavasti koko loppupäivän ja myös loppu viikon sataa! Feels like home! :D Onneks lokakuun alusta sään PITÄISI parantua. Saas nähä.

Eilen tehtiin hassu pikku retki Vanhaan Kaupunkiin. Mitään ei tietenkään nähty, koska mentiin illalla ja satoi vettä, mutta tarkoitus ei ollutkaan nähdä mitään. Sillä tarkoitus oli mennä yhteen kahvilaan Vanhan Kaupungin yläpuolella ja syödä paikallisia herkkuja. Dimitris - eli yks poika meidän koulusta - ja sen kaveri lähti käyttämään meitä siellä autolla, joten ei tarvinnu bussilla mennä, koska tällöin matka olis ehkä kestäny erittäin kauan. Eli. Syötiin siis sellaisia herkullisia "leivoksia", joista paikalliset käyttävät nimitystä "triangels". Kyseessä on siis pieni, kolmion (yllättäen) muotoinen lehtitaikinasta (mahdollisesti?) ja siirapista muotoiltu "leivos", jonka sisällä on tummaa suklaata. Triangelin päässä on jotain kreemiä - makuvaihtoehtoja luultavasti monia. Otettiin siis triangeleita, joissa oli kinuskikreemiä ja päällä vielä kermavaahtoa. :D Voin kertoa, että oli jopa mulle (sokerirotalle) erittäin imelä makuelämys. Hyvää oli, aivan taivaallista, mutta jälkeenpäin olo oli ehkä vähän öklö. :D Harvinaista mulle. Eli ne ketkä tuntee mut, voi tästä mun reaktiosta päätellä jotain leivoksen makeuden tasosta.

Tänää illalla mennään ehkä syömään joidenki puolalaisten kans, ketkä on varmaanki eilen tai pari päivää sitte tullu tänne. Siis jos en oo iha kuollu illalla tähän kurkkukipuun. Voi rutto. Luultavasti joudun mennä tän kans vielä lääkäriinki täällä! Se tulee olemaan mielenkiintoista...

Tuskainen Suski kuittaa jälleen. Tack och adjö. :)

Aurinkoista säätä

Eilen oli varsin ihana sää täällä, ei ollut liian kuuma ja aurinko paistoi lähes pilvettömältä taivaalta. Varsin leppoisaa siis. Ku päästiin ylös sängyistämme lähdettiin tuonne rantaan kävelemään ja Pauliina kävi juoksemassa rantakatua pitkin. Sillä välin mä ja Eeva istuskeltiin ja paistateltiin päivää sekä seurattiin pienten rapujen liikkeitä alhaalla vedenrajassa.
Myöhemmin lähdettiin keskustaan haukkaamaan jotain pientä. Hetken aikaa vietettiin evästäen Gounarilla ja nautiskellen aurinkoisesta päivästä. Tän jälkeen palattiin takas rantakadulle, missä päivän paistattelu luonnollisesti jatkui.


Eilinen päivä huipentui siihen, että mentiin tsekkien kanssa illanviettoon saksalaisten tyttöjen ja hollantilaisen pojan luo. Ilta sujui varsin rattoisasti ja hauskaa oli!:D

Hauskaa päivää kyllä varjostivat kotikontujen eiliset tapahtumat ja ainakin tämä reissaaja seurasi uutisia tapahtumista todella masentuneena ja kyyneleet silmissä. Tuntuu niin kamalalta tuollainen, enkä voi todellakaan käsittää, että mikä ihmisiä vaivaa. Jos on paha olla itsellä, niin eiköhän se ole ihan henkilökohtainen kyynel ja jos ihan vaikka voisi jättää viattomat ihmiset rauhaan. :( Mistä tuollaisia kauheita ihmisiä tulee??Jossain on täytynyt mennä pahasti vikaan, jos kuvittelee oikeasti, että omat ideologiat oikeuttavat tällaisiin tekoihin. Kaikkia hulluja se maa päällään kantaa. :(

-Surullinen Suski kuittaa tältä erää. Tack och adjö.

Nice meeting with some other Erasmus students :)

Tonight me, Eeva and Pauliina went to eat at student's restaurant (for free of charge course!) and after that we met some other erasmus students at Kamara :) There were four students from Czech Republic and three from Netherlands. It was really nice to meet other students!;) We went to have something to drink and spend couple of hours in a small bar. After a while we found out that the Czechs lives almost next door to us!;D So we planned to arrange some parties at their flat next week, 'cause we don't have to go to the school yet.:D

Now I'm exhausted and planning to have a sleep now. And I think my roomies are little bit exhausted too, so good night for now. Or should I say Kalinichta.. which of course means Good Night in greek ;)

Täällä sitä ollaan!

Ja ollaan oltu jo kolme viikkoa! Eilen illalla noin klo 22 tapahtui sellainen ihme, että sain vihdoin netin tänne "asunnolle". Okei, ihan hyvä ehkä, etten ole voinut pahimpia alun traumoja tänne paasata. Sillä ensimmäinen viikko täällä ei ollut mitenkään miellyttävimmästä päästä. Ehkä on syytä päivittää tilanne nyt kompaktisti, mutta mahdollisimman tyhjentävästi.

Ensinnäkin, suurin uutinen on se, että itsehän kuulun nykyään siihen onnelliseen kansanjoukkoon, joka voi ilmoittaa elävänsä parisuhteessa. Kyllä vain. Eli tilannehan on se, että kaksi viikkoa ennen lähtöä löysin sen ihanan ihmisen, jota voi kutsua tällä hetkellä poikaystäväksi - tai noh, miesystäväksi. :D Tämä uusi tilanne ei lainkaan helpottanut lähtöä tänne. Pakkohan se kuitenkin oli lähteä.

1.9 siis hyppäsin koneeseen, joka vei minut Saksanmaalle, jossa puolestaan siirryin Kreikanmerelle lentävään koneeseen. Matkalaukku jäi Saksanmaalle, thanks to Lufthansa!<3 Onneks löytyi hyvässä kunnossa seuraavana päivänä...
Myöhään illalla saavuin Thessalonikiin, jota katselin kirjaimellisesti ihan pihalla ja monttu auki. Voi hitto. En ihan ollut tajunnut paikan laajuutta. Tutorini oli minua vastassa lentokentällä ja kuljetti minut ystävällisesti asunnolleni, jota tapasin alkuun kutsua lääväksi. Talo on luultavasti rakennettu noin ehkä 50 vuotta sitten ja täällä ei ole kyllä sen jälkeen remontoijia näkynyt. Asunnossa on kaksi huonetta, eteinen, kylppäri ja keittiö. Aluksi toisessa huoneessa asusteli romanialaistyttö Georgia, mutta hän oleili siinä vain noin kolme ja puoli viikkoa. Itse majailin toisessa huoneessa, joka on tarkoitettu kahdelle hengelle. Huoneessa ei ollut mattoa, vain parhaat päivänsä nähnyt puulattia. Lämmitystä asuinhuoneistossa ei ole, eikä sitä kyllä alkuviikkoina kaivannutkaan lähes 40 asteen lämpötiloissa. Nyt olis jo ihan kiva se lämmitys, kun täällä merenrannassa tuo tuuli ja ilmasto on mukavan kalseaa, nyt kun on vähän ilma viilennyt. Pihalla tällä hetkellä semmoinen aika normi kotimaan kesää muistuttava ilmanlämpö..Päivällä ihan tarkenee täällä tuvassakin, mutta parina yönä ollut kohtuullisen vilpoista...

Pari ekaa viikkoa täällä tutustuin vaan paikkoihin ja seikkailin aika paljon yksinäni pitkin katuja ja kävin välillä hieman rannalla pötköttelemässä. Oli vähän tylsää alkuun, kun olin eka vaihtari joka saapui mestoille, joten ns. kohtalontovereita ei vielä ollut. :D Tilannetta ei suinkaan helpottanut se, että sitä omaa hellua oli (tai on edelleen) jäätävä ikävä! Äitiäkin oli kyllä hieman ikävä, ainakin siinä vaiheessa, kun skootteriäijä päätti ajaa mun päälle. Onneks selvisin ruhjeilla. Skootteriäijä oli tosi vihanen ja huus mulle kreikaks jotain rumia juttuja, joita en kaikeksi onneksi ymmärtänyt. Ehkä sen vespa vuosimallia -49 hajosi.
Ahdistusta aiheutti mm. se ettei Visa Electron toiminutkaan, kuten olin ajatellut, joten rahan kanssa on ollut hieman hankaluuksia. Luojalle kiitos Luottokunta nimisestä suomalaisyrityksestä, joka auliisti antoi mulle rahaa seinästä mielin määrin. Uusi Visa Electron saapunee onneksi "jo" ensi viikolla tänne Kreikanmerelle käyttööni. Tosin, en uskalla sitä paljoa käytellä, koska 70 prosenttia pankkitilin saldosta menee ens kuun visa-laskuun..
Ahdistuneisuutta ei muuten hirveästi helpota se, että jos mielii mennä kuntosalille (kuten monesti kyrpiintyneenä on mukava kotimaassa mennä, vähän purkamaan agressioita), niin eihän se onnistu noin vain. Täytyy olla lääkärin todistus siitä, ettei minulla ole sydänvikaa! Sehän on varmaan yleistä 24-vuotiaalla, normaalipainoisella liikuntaa harrastavalla suomalaisneitokaisella...Eihän sitä koskaan tiedä...

Ennen tänne saapumistani luonnollisesti surffailin netissä ja tutkiskelin erilaisia foorumeita, joissa kaupungista kerrottiin. Muistan erittäin tarkasti muutamaankin otteeseen toistuneen "Englannilla pärjää" lauseen. En sitten tiedä, miten kirjoittajat pärjäämisen määrittelevät, mutta itse ymmärrän sen siten, että voit kommunikoida ihmisten kanssa englannin kielellä. Näin ei siis kuitenkaan ole. Englannilla asiointi tilanteet ovat kolmen viikon ajalta laskettavissa yhden käden sormilla. :D Hienosti pärjää englannilla! Toki nuoriso ymmärtää ja puhuu englantia, mutta ei puhettakaan, että esimerkiksi ruokakaupan tädit ja sedät tai bussilippujen myyjä haluaisivat keskustella kanssani in english.

Eli alkuviikot suoraan sanottuna hieman v****ti olla täällä, mutta onneksi nyt alkaa elämä täällä tuntua jo aika normaalilta ja pahin kulttuurishokki on selätetty. :D Positiivisella asenteella pötkii pitkälle. Ilman sitä olisin varmaan ollut jo ranteet auki nettikahvilan member cardilla...

Tänään sain uudet kämppikset, Eevan ja Pauliinan from Finland!! Erinäisten toimenpiteiden jälkeen olemme saaneet läävän parempaan kuntoon ja täällä alkaa jo vaikuttaa kotoisammalta. Eli läävyys on saatu häivytettyä ja tämä alkaa vaikuttaa jopa asunnolta!:) Tytöt saapuivat Thessalonikiin keskiviikkona menestyksekkäästi ilman matkalaukkujen häviämistä ja asustelivat pari ensimmäistä päivää hotellissa. Pari päivää sitten tapasin heidät ensimmäisen kerran ja eilen käytiinkin jo tekemässä pieniä hankintoja IKEAssa. Täällä on nimittäin IKEA, tuo ruotsalaisten lahja maailmalle! IKEAssa myydään myös salmiakkia, mikä miellyttää minua suuresti. Ruisleipää saa Lidlistä.

Näin, tässä pieni kertomus siitä, mitä tähän mennessä on tapahtunut ja ehkä muistan ja pystyn jatkossa kirjoittelemaan useammin. Netin toiminta edesauttaa asiaa erittäin paljon.

Suski kuittaa tällä erää Salonicasta. Tack och adjö. :)